esittely / introduction   |   koirani / my dogs   |   gallery

 

Ensimmäinen koirani oli aikuinen lyhytkarvainen aikuinen chihuahua uros, jonka sain 1996 ja se valitettavasti kuoli jo 1997. 1997 sain dalmatiankoira uroksen, Retin, joka jäi vanhempieni luokse asumaan, koska äitini ei halunnut luopua siitä. Retin kanssa TOKO:iltiin kotipihassa, kun ei äiti kuskannut meitä koulutuksiin ja parissa näyttelyssä käytiin.

Omaan kotiin muutettuani alkoi chihuahua harrastus ja on ollut mutkia matkalla enemmän ja vähemmän... Chihujen kanssa ollaan käyty näyttelyissä ulkomailla ja Suomessa. Match showuissa ja näyttelytreeneissä ollaan käyty, tokoiltu omaksi iloksemme joskus koiramäärän ollessa paljon pienempi.

Sitten piti saada "oikea harrastuskoira", joten 2002 otin sijoitukseen belgianpaimenkoira malinois nartun, Exciting Nanoukin "Taran". Sen kanssa TOKO:iltiin TK2, ja voittaja kaatui ruutuun, haussa kilpailimme pari kertaa ykkösessä saamatta tulosta, agilityä treenattiin ja pariin möllikisaan osallistuttiin, siinä Tara olis pärjännyt mutta ohjaajan osaamisessa oli puutteita... Näyttelyissä Taralla oli useita ROP ja VSP sijoituksia, se oli vuoden 2007 ja 2008 Eestin Voittaja ja myöskin Eestin muotovalio, Suomestakin kolme sertiä, mutta koetulosten puuttumisen takia ei saanut suomen muotovalion arvoa. Sain Taran omaksi yhden sijoitusvuoden jälkeen, eikä sillä ole pentuja teetetty.

Vuonna 2007 ostin toisen malinoisin, käyttölinjaisen uroksen, Dubion Jeepsterin, "Jedin". Jedin kanssa oli tarkoitus harrastaa suojelua, mutta sen ominaisuudet eivät riittäneet lajiin, muutama maalimies sitä hieman treenasi, mondioringiäkin kokeiltiin. Näyttelyissä käytiin muutaman kerran ja tuloksena ROP:pia, SERT:iä ja VARA-CACIB:ia, myös TOKO:ssa kilpailtiin TK1 tulos ja jäljellä JK2 koulutustunnus saatiin, kolmosessakin kisattiin, mutta rahkeet eivät riittäneet tuloksiin asti.

Vuonna 2009 aloin etsimään kolmatta malia tavoitteena vihdoin päästä kisaamaan suojelussa ja meille muutti uros Jusard´s Bodyguard, "Yuna". Yuna oli kiva malinoispojan alku, tosin olisin toivonut sosiaalisempaa luonnetta vieraita kohdi, näyttelytreeneissä käytiin totuttautumassa vieraisiin. Aloiteltiin jäljen, tottiksen ja purujen treenausta hyvin tuloksin, mutta 8kk iässä Yuna sairastui ja vietiin Viikin eläinsairaalaan ja siellä Yuna joutui olla neljä päivää "tutkimuksissa" ja sitten Yuna lopetettiin synnynnäisen palleatyrän takia. Se oli kova paikka, koska koira kärsi siellä liian monta päivää, koska sitä ei tutkittu heti ja kysyin monesti kannattaako edes tutkia ja saamieni papereiden mukaan diagnoosi oli tehty edellisenä päivänä ja vasta seuraavana päivänä soittivat asiasta minulle. Tästä kaikesta ahdistuneena aloimme etsiä yhteisomistus urosta Yunan kasvattajan Sarin kanssa.

Noin parin viikon päästä Yunan lopetuksesta olin Belgiassa Brysselissä hakemassa urospentua nimeltä Malisko Ilan, "Ilan" ja tämä oli minulle se "The Koira", juuri sitä millainen malinoisin mielestäni kuuluukin olla. Ilanin kanssa treenattiin suojelua, mutta jäätiin ensin tauolle niskan kahden nikamavälin yliliikkuvuuden takia, ja kokeilimme myös mondioringiä. Ilan kävi Virossa kolmessa pentunäyttelyssä ollen kaksi kertaa ROP pentu ja kerran VSP pentu. Ilan oli itsevarma, vahva ja aggressiivinen nopea pieni uros, loppuaikanaan teki todella hyviä puruja ja hyvää tottista. Mutta sitten erään illan keppileikit Joensuun Kontiolahdella koituivat Ilanin kohtaloksi. Ilan meni ottamaan keppiä toisen koiran suusta, mutta keppi tökkäsikin Ilanin kurkkuun. Päästiin heti eläinlääkäriin ja saatiin lääkettä, näytti olevan pieni haava suussa vasemmalla puolella. Seuraavana aamuna olikin Ilanin vasemmalla puolella kaulassa ja rintakehän alueella ilmaa nahan alla. Mentiin taas eläinlääkäriin, joka lähetti meidän Helsinkiin, onneksi pääsimme Mevettiin, koska Viikkkiin en suostu menemään.... Ilanin kurkku tähystettiin, ja nielun kohdalta ruokatorvi oli revennyt lähes kahtia ja painunut kasaan ja keuhkojen välitilassa oli paha tulehdus. Päädyin lopetukseen, koska leikkauksen toimivuudesta ei ollut takeita, Ilan ei luultavasti olisi pystynyt syömään ja tulehdus oli niin paha, ettei siitäkään olisi välttämättä selvitty...

Harmaa Kettu Bobcat "Tane" muutti kesällä 2011 päivä Ilanin lopetuksesta minulle n. 6kk iässä. Tanen kanssa treenattiin aluksi mondioringiä ja suojelua, koska minulla oli tällöin vielä Jedi jonka kanssa treenattiin myös mondioringiä. Sittemmin Tanen lajiksi muuttui suojelu, jossa kisasimme kakkosessa ja TOKO:ssa ainakin TK1:sen verran. Ja näyttelyissä on pyörähdetty, saaliina serti. Kevät-talvella 2014 Tanen kasvattaja ehdotti Tanen vaihtoa alle vuosikkaaseen malinois narttuun, joten Tane palautui synnyinkotiinsa.

Nikita, "Gimma" muutti meille syksyllä 2011 vahingossa, en ollut koiraa ottamassa, enkä varsinkaan aikuista enkä narttuakaan, mutta koiran omistaja luopui siitä ja 2010 talvella olin saanut Gimmaan tutustua sen majaillessa meillä pari kuukautta, joten enhän voinut missata tilaisuutta saada hyvää kisakoiraa kaiken huonon tuurin jälkeen. Gimman kanssa treenataan suojelua kolmosluokassa ja TOKO:ssa ainakin TK1:sen verran. Näyttelyissä Gimma on käynyt muutaman kerran, ja onkin Eestin ja Latvian muotovalio, sekä Ogre Winner -15.

Kevät-talvella 2014 Tanen kasvattaja ehdotti Tanen vaihtoa 10kk vanhaan malinois narttuun, Sheela v, Roosfayaan, Piruun. Piru kuulosti minun koiralta, teimme vaihdon ja aloin kovasti sosiaalistaa Pirua ihmisiin ja käytiin eri paikoissa, taistelua oli monessa asiassa, mutta Piru alkoi muokkautua sellaiseksi kuin halusin. Piru oli lupaavan hullu tottiksessa, jäljellä kiihkeä ja ahne ja hyvä puruissa. Näyttelyissä Piru sai junnusertin, oli junnu rop, Ogre Junior Winner -15, sai pari sertiä ja roppia. Sitten tulikin joulukuu 2015 ja malinoisini Gimma ja Piru saivat pahimman kennelyskän kuin mitä olin ennen nähnyt/kuullut. Piru sai keuhkuumeen ja ilmarinnan, edes eläinsairaalahoito ei pelastanut. Eikä Piru ollut ainoa samaan aikaan kuollut ja/tai tehohoidettu koira.

Siinä oli malinois historiani tähän mennessä... Sitten minusta hieman. Peruskoulu aikana olin mukana kaikissa tanssiesityksissä, joita väsättiin koulun juhliin ja kilpailuissa kävimme myös. Myös näytelmissä olin mukana. Ja ala-asteella olin mukana kuorossa. Sitten menin Lahden Ravitsemis- ja Matkailualan oppilaitokseen, suoritin Hotelli-, Ravintola- ja Suurtalousalan perustutkinnon. Olin melkein vuoden työttömänä, sitten menin puoleksitoista kuukaudeksi Kodittomat Kissat Ry:lle työharjoitteluun vuonna 2001. Syksyllä 2001 luin kuukauden ravintolakokiksi, pääsinkin sitten töihin, Eimolle Nokian kuoria tarkastamaan ja olin siellä kaksi vuotta. Salilla olen treenannut välillä säännöllisesti, välillä vähemmän säännöllisesti 2001 syksystä lähtien. Vuonna 2003 olin body fitness kisoissa, huonolla menestyksellä... Aloitin keväällä 2005  ratsastuksen ja tammikuussa 2008 capoeiran.

Keväällä 2004 kävin eläintenhoitoalan ammatit tutuiksi -kurssin, joka oli kolmen kuukauden mittainen. Anoimme työvoimakoulutuksena eläintenhoitajan ammattitutkinnon, jonka saimme läpi. 2006 helmikuussa valmistuin eläintenhoitajaksi. Koulutuksen aikana olin työssäoppimassa monenlaisissa paikoissa; hevossiittolassa, jossa järjestetään myös leirejä ja jossa on hevos- sekä pieneläinlääkärinvastaanotto, yksityisen omistamassa eläinkaupassa, kunnaneläinlääkärillä, jonka mukana pääsi mitä erilaisimmille tiloille käymään, eläinlääkäriasemalla, maatilalla, jossa oli lehmiä ja hevosia, highlander (lihakarja) tilalla, lintutarhalla, tallilla jossa oli issikkavaelluksia, ravihevosia ja siitostammoja, sekä yksi poni ori, koe-eläinlaitoksella (jossa työskentelin kuukauden sairasloma sijaisena 2006) ja eläinkauppa ketjussa. Monenlaista eläintenpitoa on siis nähty työssäoppimisten ja tutustumiskäyntien ansiosta. Pääsimme muun muassa kokeilemaan koiravaljakolla ajoa, issakkavaellusta ym.  Oman yrityksen perustin 2005. Olen myös ollut silloin tällöin eräällä ratsastuskoululla töissä. Tällä hetkellä opiskelen pieneläinhoitajaksi.

2001 keväällä suoritin koirankasvattajan peruskurssin ja syksyllä jatkokurssin. Olen käynyt kaikilla mahdollisilla Salpausselän Koirankasvattajien luennoilla ja monilla muilla luennoilla. Olen päässyt kesällä 2000 Hollolan Koirakerhon mätsäriin arvostelemaan pennut, veteraanit ja sekarotuiset. Se oli rankka ja vaikea tehtävä, mutta olisi kiva päästä uudestaan tuomariksi... Olen käynyt koetoimitsijakurssi 1:n keväällä ja agilitykoiran lihashuolto kurssin, 2003 helmikuussa koiranohjaajakurssin. 2007 kävin jalostusneuvojien peruskurssin. Toimin vuoden 2003 Salpausselän Koirankasvattajien varapuheenjohtajana, ja muutaman vuoden hallituksen jäsenenä. 2008 suoritun mikrosirumerkitsijän peruskurssin ja keväällä 2009 sain mikrosirumerkitsijä oikeudet.

Omien kotisivujeni lisäksi olen päivittänyt Metsäpirtin tallin kotisivuja 11.2004-5.2009. Päivitän myös Chihuahua Ry.n sivuja (aiemmin toimin päivittäjänä 27.11.2002-30.4.2006).

Muita eläimiä koirien lisäksi mitä minulla on ollut, on rotat, kanit, marsut, gerbiilit, hamsterit, hiiret, käärmeet, degut, akvaario (suurin allas 720l), viiriäiset ja punarosellat, yhden kesän ajan oli vuohi ja kissa.

 

OLEN
 Eläintenhoitaja koulutukseltani
Suomen Kennelliiton mikrosirumerkitsijä
 Suorittanut kasvattaja perus- ja jatkokurssin
 Suorittanut koiranohjaaja kurssin
 Suorittanut koetoimitsija 1 kurssin
 Suorittanut jalostusneuvojien peruskurssin
 Suorittanut mikrosirumerkitsijän peruskurssin
 Suorittanut koiranomistajan peruskurssin
 Suorittanut pieneläinkuljettajakoulutuksen
 Suomen Kennelliiton jäsen
 Suomen Belgianpaimenkoirat ry:n jäsen
Salpausselän Koirankasvattajien jäsen
 Suomen Palveluskoiraliiton jäsen
 Suomen Koirankasvattajat ry:n jäsen
 
Chihuahua ry:n jäsen ja olen yhdistyksen kotisivujen päivittäjä (aiemmin toimin päivittäjänä 27.11.2002-30.4.2006)

 

Kennel Shapiro´s   |   Heidi Santos Macias   |   040-7345650   |   heidi@shapiros.fi   |   Pennala